Ornellan Pikkukiitäjät Esittelyssä
Ornellan kiitureille tulee täyteen jo 5 viikkoa ikää. Nyt leikitään repimisleikkejä leluilla ja painitaan sisarusten kanssa, sekä ulkoillaan lähes päivittäin.
Ruskea poika


Musta poika


Ruskea tyttö


Ornellan kiitureille tulee täyteen jo 5 viikkoa ikää. Nyt leikitään repimisleikkejä leluilla ja painitaan sisarusten kanssa, sekä ulkoillaan lähes päivittäin.
Ruskea poika


Musta poika


Ruskea tyttö


Pennut ovat nyt tutustuneet mm. leikkiputkeen ja ovat saaneet päivittäin jotain uutta ihmeteltävää. Hampaat ovat alkaneet puhjeta ja leluja on entistä mukavampaa retuuttaa ja jyrsiä
Eilen otettiin ensimmäiset seisomakuvat. Kuvat on ottanut Eve R.

Poika 1 - Finchdale’s Charles de Mills (työnimi: Max)

Poika 2 - Finchdale’s Ben Kamili (työnimi: Täppä)
Finchdale’s Belle Isis ja Finchdale’s Soleil Brillant:

Tyttö 1 (työnimi: Vappu)

Tyttö 2 (työnimi: Minni)
Pennut ovat nyt siirtyneet työhuoneeseen, joka on aivan keittiön vieressä. Ovea pidetään auki, joten pennut alkavat tottumaan arjen puuhiin ja ääniin. Matolääkekuuri on menossa viimeistä päivää ja kiinteän ruoan syöminen on aloitettu jauhelihapalleroiden muodossa. Pennut leikkivät sekä painivat kovasti keskenään ja äänivalikoimasta löytyy jo murinaa ja haukkua
Omasta pentukopasta kiivetään jo leikiten pieneen pentuaitaukseen tarpeille ja jaloittelemaan. Tämän viikon aikana on edessä pentuaitauksen laajennus.

Kahden pentueen parissa aika kiitää siivillä. Pipsan kaikilla pennuilla oli silmät auki 2 ikäviikkoon mennessä ja nyt kolmannen elinviikkonsa aikana kaikki ovat alkaneet kuulemaankin. Pennut ovat alkaneet käveleskellä kopassaan ja painivat keskenään. Emääkin on kiva retuutta sen minkä pienillä leuoilla pystyy
Tarpeitakin osataan jo tehdä itse. Kohta onkin aika laajentaa palleroiden elinympäristöä kunhan tuosta vielä vähän vilkastuvat.
Pentueesta tuli lopulta Kukka -teemalla varustettu. Nimet menevät näin:
Pojat:
Finchdale’s Charles de Mills
Finchdale’s Ben Kamili
Tytöt:
Finchdale’s Soleil Brillant
Finchdale’s Belle Isis
Maanataina otetut pääkuvat 2-viikkoisista naperoista:
Poika 1

Poika 2

Tyttö 1

Tyttö 2
Koko joukko yhdessä:

Olen häkeltynyt, ihmeissäni, tyytyväinen ja olo on epätodellinen. Voiko näin pienestä asiasta olla näin iloinen? Tuntuu, että olen koiran koulutuksessa harpannut tai jopa loikannut reilusti eteenpäin. Se harjoittelu alkoi tammikuussa varsinaisesti. Itsenäisesti hankittua lisätietoa etsin jo viime vuoden elokuussa. Viime torstaina se sitten tapahtui. Nilla istui (juu luit aivain oikein), siis ISTUI lähdössä ja minä käppälilin vastaan ottaamaan hypyn taakse! Muistaakseni alkuvuodesta sanoin koutsillemme Minnalle, että kyllä kesällä Nilla pysyy lähdössä. Se oli tavoite. Pelkäsin, että tavoite ei täyty, sillä viime aikoina ajatukset ovat olleet kaukana agikentistä. Kuitenkin ne pienet muutokset kaikessa treenamisessa ja arkielämässä tekivät tehtävänsä ja meidän lentävät lähdöt ovat muuttumassa kohti hallittua lähtökäyttäytymistä
Too good to be true!
29. tammikuuta kirjoitin meidän lähtökäyttäytymisestä postauksen Ongelmista opitaan. Tiesin, että meidän projekti tuottaa tulosta, mutta näin laajoja vaikutuksia en osannut odottaa. Joko mainitsin, että tämän treenin vaikutukset näkyvät, jopa kontaktisuorituksissa asti? Olen onnistunut opettamaan minun 6,5 vuotiaan koiran, jota on treenattu ties millä metoideilla ja opittu enimmäkseen kantapään kautta, oppimaan. Koira, joka on pennusta lähtien viety nakin perässä ohjaten joka paikkaan ja varottu epäonnistumisia, on muuttunut koiraksi, joka uskaltaa yrittää ratkaista itse sille annettua tehtävää lannistumatta epäonnistuneista yrityksistä! Miilaik!
Lähtöongelmat, sekä muut epäkohdat esteosaamisessa ja muissa agilityn osa-alueissa luovat stressiä koiralle kisaradalla. Oma tavoitteeni on vähentää Nillan stressitasoa ja luoda sille miellyttävä työskentely-ympäristö. Siksi haluan, että Nillan esteosaaminen on huippua, ja että omat ohjaustaitoni ovat hyvät. Mieleni on erittäin positiivinen tämän tavoitteen suhteen. Tämän uuden tiedon ja ymmärryksen pohjalta lähdin rakentamaan treeniohjelmaa, myös tämän kesäkauden treeniryhmälleni, joka koostuu kilpailevista ja kilpailuihin tähtäävistä koirakoista. Porukka on todella mukava ja motivoituneen oloinen, joten innolla seuraan minkälaisia tuloksia treenit tuottavat. Suuri vastuu on kuitenkin myös aina treenaajilla. Sanonnan mukaan: Opettaja voi aukaista ovia, mutta sinun on mentävä sisään itse.
Ykkössuosikkini ajatusten maailmassa on edelleen kuukauden ajatuksena lähes koko vuoden esillä ollut:
Every problem has in it the seeds of its own solution.
If you don’t have any problems, you don’t get any seeds.
-Norman Vincent Peale
Vapaasti suomennettuna: Jokaisessa ongelmassa on siemeniä sen ratkaisemiseksi. Jos sinulla ei ole mitään ongelmia, et saa yhtään siemeniä.
Mukavaa treenikesää!
Panorama theme by Themocracy