Viime vuosi oli yhtä haipakkaa. Kuljettiin Nillan kanssa agilitykisoissa työksemme ja haettiin kokemusta (ja ehkä vähän niitä SM-nolliakin 
). Valmennuksissa käytiin Jokisaaren Minnalla ahkerasti torstaisin ja oman seuran epiksissäkin pyörittiin. Edustettiin Raahen koirakehon joukkueessa SM- ja PiirM-kisoissa. Treenattiin hullun lailla ja tahtoa löytyi. Ja nyt on sitten tämä meidän aktiivitoiminen tunnustettu ihan palkinnollakin.
Saanko esitellä:
Crazy Cowboy’s Vanilla Sky
“Nilla”
Raahen Koirakerhon Vuoden Harrastuskoira 2008
Nilla
Hrrr… Olipas kylmä ilma Tupoksella. Luista ja ytimistä asti hohkaa kylmä. Vilttiin kääriytyneenä ja teekuppi kädessä muistelen nyt omaa ja Ornellan menoa.
Päivän pähkinä oli 26 esteen mittainen rata, jonka työstäminen aloitettiin purkamalla se ensin viiteen osaan. Alku treenistä Ornellan lähtöön jättö oli ok. Loppu ajasta Ornella oli jo hieman henkisesti väsynyt ja kylmissään, mikä näkyy Ornellalla malttamattomuutena lähdössä. Kiinnitän kovasti huomiota Ornellan paikalla-olon varmuuteen. Yksi kuumakalle riittää minulle 
Melko puhtaasti sitä liideltiin, mutta muutama hiomisen paikkaa oli. Omat valssini ovat Ornellan kanssa surkeita. Olen tiellä. En vain vielä osaa liikkua ja edetä tarpeeksi sulavasti ja nopeasti. Voisin tietenkin syyttää tappijalkojani, mutta oma vika se on kun on päästänyt kunnon tippumaan, eikä ole treenannut liikkumista tarpeeksi. Talvella muhkeat toppakamppeet tuovat vielä oman haasteensa liikkumiseen. Huomenna kaivan kyllä kaksi aitaani esille, raivaan lumikentän tuohon pihalle ja treenaan! Lyhyet kepitkin löytyy. Teen itselleni sellaisen liikkumis- ja ohjausnillityksen kerta sitä aikaa nyt on.
Ornella taasen kaipaa treeniä aidoilla täyskäännöksiin. Sen on vaikea kääntyä pyöreästi ja aikaa säästäen. Treeniä! Treeniä! Treeniä! Kepeille haluan vauhtia ja varmuuttaa lisää, sekä imua. Siinäpä ne tämän hetken parannusta kaipaavat jutut. Toki omassa ohjauksessani oli mm. vaikeammassa renkaalle viennissä treenattavaa jne, mutta Ornella oli aika hyvä, muttei parhaimmillaan. Liikaa on koiralla patoutumia, kun en päivällä käynyt irtolenkillä.
Tämä ylipitkä rata oli todella hyvä treeni, sillä juuri tälläista kisatilannetta vaikeampaa suoritusta pitäisikin välillä treenata. Hevospuolella on hyvinkin yleistä pyrkiä luomaan kisatilanteesta hevoselle helppo. Eli polle osaa jo seuraavan vaatimustason liikkeet kisoihin mentäessä. Aika reilua mielestäni eläintä kohtaan ja helpottaahan se omaakin työtä kisatilanteessa.
P.S. Sain Nillan muotokuvan valmiiksi. Nillan kuva on sivun toinen piirros ja sen näkee tästä. Juu ja jälki ei ole kovin pehmeää, sillä käytin paremman puutteessa lyijytäytekynää.
Kirjoitus päivitetty: lisätty yksi este
Eiliset kuvat löytyvät nyt galleriasta.
- Jäällä lenkkeilyä ja esteratsastuksen harjoituskisat Ruukissa
Ornella on kääpiöpinseri. Se testailee hieman rajojaan, joten minun täytyy olla nyt tiukkana. Saisin helposti Ornellasta sellaisen korvattoman oman tien kulkijan. Siis. Eilen tein sellaisen tiukan tokotreenin. Aloitin melko painavilla käskyillä, koska Ornella teki liikkeet vain sinne päin. Sain kerrottua Ornella, että ei ole ok, että se höseltää ja alkaa kesken kaiken poppimaan vasten, sekä possuttelemaan ja oikomaan. Treenin edetessä Ornella alkoi kuuntelemaan ja sitä myötä kevensin omaa äänen painoani. Lopputulos oli se, että maahan meno on nyt paremmassa kunnossa kuin koskaan.
Ei tuo Ornella nyt niin herkkis ole mitä olen kuvitellut, sillä väärien toimintojen huomiotta jättäminen ei loppujen lopuksi tuota niin hyvää ja tehokasta tulosta. Oikeastaan Ornella on mennyt välillä jopa hämilleen tuosta passiivisesta käytöksestä. Olen nyt myös uskaltanut alkaa enemmän karsimaan Ornellan tarjoamista liikkeistä ne huonoimmat ja alkanut enemmän vahvistaa parhaita suorituksia. Sen verran motivaatiota itse tekemiseen jo on.
Nyt aamun treenissä keskityin seuraamiseen. Suoraan seuraaminen ja käännökset oikeaan ovat ok. Käännöksiä vasempaan en ole voinut pahemmin täällä sisällä treenata kun tuntuu tila loppuvan kesken, muutenkin käännöksistä on tehtävä 180 asteisia, että mahtuu Kontaktia on parannettava vielä paljon. Ornellan kanssa sitä vain liikutaan veitsen terällä. Jos on liian rauhallinen, alkaa Ornellan katse vaeltelamaan. Toisaalta jos olen liian innokkas, sortuu Ornella poppimaan ja muuttuu huolimattomaksi. Tasapainoa etsiessä 
Ornella
Eksyin eilen yksityiselle kotisivulle, jossa esiteltiin muotokuvia koirista. En ole pitkään aikaan itse piirtänyt ja nyt sain insipiraation tehdä ilmeikkäästä Ornellasta itselleni piirroksen. Ehkäpä innostun tekemään muotokuvat myös Nillasta ja Pipsasta.
Kommentit (0) 
